Haliaksella tuli käytyä taas muutaman päivän jaksolla viikonlopun Tornien Taiston vuoksi. Pidin verkkoja torstai-iltapäivästä lähtien, vaikkakin paikallisten lintujen määrä oli taas melko pieni sekä aseman pihapiirissä että niemellä. Muuton ollessa vaisua verkkokierrokset ovat kuitenkin mukavaa toimintaa bunkkerilla seisoskelun lomassa. Pienet rengastusmäärät ovat toisaalta mukavia myös sen vuoksi, että lintuja ehtii katsoa rauhassa, kun kiirettä ei ole.
Muuttorintamalta ei jakson aikana juuri merkittäviä havaintoja tullut. Pientä punakuiri- ja pikkukuoviliikennettä oli perjantaina, mutta muuten viikonlopulla ei juuri muuttoa ollut. Suurimmaksi osaksi viikonlopun keli oli mukava, mutta Tornien Taisto meni Haliaksella täysin penkin alle huonon sään vuoksi. Kisa-aamuna saimme seisoa bunkkerilla kuivina noin kello 07 asti, kunnes alkoi pitkälle iltapäivään jatkunut sade. Havainnointia vaikeutti sateen lisäksi 15 m/s puhaltanut lounaistuuli. Näkyvyys lienee ollut pahimmillaan noin 150m. Saimme kasaan 74 lajia, mikä lienee yksi Haliaksen historian huonoimmista TT-tuloksista. Kisan parhaaksi lajiksi näimme kuitenkin mukavan avosettiparven (a4). Maininnan arvoinen havis oli myös aikainen pensassirkkalintu, joka lauloi hetken bunkkerin vieressä. Haliaksen TT-porukassa mukana olivat lisäkseni Johannes Silvonen, Micke Wickman, Risto Nevanlinna, William Velmala, Jari Laitasalo ja aamujunalla paikalle juuri sopivasti avosetit näkemään ehtinyt Aatu Vattulainen. Muina päivinä em. henkilöiden lisäksi asemalla retkiseurana oli myös Jonne von Hertzen.
Aseman ruokinnan verkot olivat edelleen parhaat. Muista verkoista lintuja tuli vain muutamia. Rengastin yhteensä 66 lintua torstain ja lauantai-iltapäivän välisenä aikana, jolloin William otti rengastusvastuun. Eniten verkosta tuli vihervarpusia, joita yhteensä 27r.
Pihaverkkoja, Halias 8.5.2009.
Ensimmäinen tämän kevään nuori lintu tuli myös verkosta. Viherpeipot aloittavat pesinnän todella aikaisin, ja niinpä 1kv lintuja voi tavata näköjään jo toukokuun alussa.
Viherpeippo (Carduelis chloris), 1kv, Halias 7.5.2009.Tiklejä oli myös mukava päästä katsomaan, sen verran harvinainen verkkolaji sekin vaan on. Lajin sukupuolen määrittäminen voi olla hankalaa, ja mielestäni tähän liittyy useissa tapauksissa pieni epävarmuus. Keväisten lintujen ikäkään ei aina aivan selvä ole, sillä useat nuoret yksilöt näyttävät sulkivan kaikki isot peitinhöyhenet. Lisäksi pyrstön kuluneisuus kevättä kohti vaikeuttaa tämän tuntomerkin tulkintaa.
Tikli (Carduelis carduelis), 2kv naaras(?), Halias 8.5.2009.Useat nuoret linnut näyttävät vaihtavan kaikki tertiaalitkin, mutta joskus joku jää vaihtumatta. Tämä yksilö on vaihtanut keskimmäisen tertiaalin, mutta kaksi muuta ovat juv-pukua.
Tikli (Carduelis carduelis), 2kv naaras(?), Halias 8.5.2009.
Vihervarpunen on myös yksi laji, jota ei liikaa pääse tutkimaan. Suurin osa nuorista linnuista on vielä keväällä tunnettavissa muutamasta vaihtumattomasta uloimmasta isosta peitinhöyhenestä. Alla vertailun vuoksi 2 kuvaa, joista ylemmässä 2kv koiras ja alemmassa +2kv koiras. Ylemmän kuvan 2kv koiras on jättänyt kaksi ulointa isoa peitinhöyhentä vaihtamatta. Eroja löytyy myös tertiaalien, karpaalin peitinhöyhenen ja alulan höyhenten kuvioinnista, värityksestä ja kuluneisuudesta. Nämäkin ovat tällä 2kv:lla vaihtumatta.
Vihervarpunen (Carduelis spinus), 2kv koiras, Halias 8.5.2009.
Vihervarpunen (Carduelis spinus), +2kv koiras, Halias 8.5.2009.Sunnuntaina sään parannuttua hyönteissyöjiä oli hyvin liikkeellä, ja verkosta tulikin mm. 2 käenpiikaa. Makea laji, joita ei myöskään Suomessa pääse liikoja tutkimaan.
Käenpiika (Jynx torquilla), +2kv, Halias 10.5.2009.Lajin iän voi keväällä määrittää mm. käsisulkien peitinhöyhenten kärkien kuvioinnista ja sen väristä sekä kyynärsulkien sulkasatotilanteesta. Useat 2kv-yksilöt vaihtavat myös muutaman käsisulan peitinhöyhenen, jotka sitten kontrastoituvat selvästi vaihtumattomiin juv-höyheniin. Ylemmässä kuvassa oleva 2kv on vaihtanut muutaman uloimman käsisulan peitinhöyhenen. Mielenkiintoista on, että näiden vaihtuneidenkin höyhenten kärkien V-kuvio on juv-tyyppinen. Väriltään kärkikuvio on kuitenkin kuten aikuisella linnulla. Juv-höyhenten kärkien V-kuvio on vaaleampi (likaisenvalkoinen) kuin ad-höyhenten (rusehtava). Kärkikuvio jakaantuu yleensä juv-höyhenissä ruodin molemmin puolin leveänä, kun taas aikuisella linnulla rusehtava kuvio näkyy kapeana vain höyhenen ulkohöydyssä.
Käenpiika (Jynx torquilla), 2kv, Halias 10.5.2009.
Käenpiika (Jynx torquilla), +2kv, Halias 10.5.2009.2kv-linnuilta löytyy monesti keväällä myös sulkimisraja kyynärsulista. Ylemmän kuvan 2kv:lla näkyy yksi kasvava kyynärsulka. Alemmalla ad:lla kaikki kyynärsulat ovat tasaisen ikäisiä ja sulkien raidoituskuviointi jatkuu tasaisena siiven tyvelle asti.
Käenpiika (Jynx torquilla), 2kv, Halias 10.5.2009.
Käenpiika (Jynx torquilla), +2kv, Halias 10.5.2009.Sunnuntaina Williamin rengastellessa verkoilla kokeilin itse kahlaajapyyntiä Gåun särkällä. Eka kerta meni opetellessa, mutta homma vaikutti varsin mielenkiintoiselta, joten jatkoa tälle projektille seurannee. Särkällä oli jonkin verran tyllejä, meriharakoita ja punakuireja, mutta yhtään lintua en onnistunut saamaan katiskaan. Aivan hukkaan tämä ravaaminen aseman ja Gåun välillä ei kuitenkaan mennyt, sillä näin naaraspukuisen mustaleppälinnun autokentän reunassa pyöräillessäni Gåulle. Asemalta poistuessamme kävimme lintua vielä nopeasti etsimässä, mutta vain Risto onnistui näkemään sen ennen kuin lintu teki tyypilliset mulelit, eli katosi mystisesti.
Gåun särkkä, Halias 10.5.2009.
